|
Tietokoneen hankinta - hiiret ja näppäimet
5. Hiiret ja näppäimistöt
Tietokonetta ohjataan eli käytetään useimmiten hiirellä ja näppäimistöllä. Turhan usein konetta käytettäessä tai hankittaessa unohdetaan nämä ohjaimet, joista käyttäjä pitää suurimman osan käyttöajasta kiinni. Näppäimistön, ja varsinkin hiiren vaihtamista kannattaa suunnitella myös lahjoituksena saatuihin koneisiin, mikäli ne eivät sovi käyttäjälle. Kustannukset ovat kuitenkin aika pieniä muihin tietokoneen hankinnasta aiheutuviin menoihin verrattuna.
Kaikki lähtee käyttäjästä
Henkilökohtaisia ohjainlaitteita hankittaessa kaikki lähtee käyttäjästä. Hiiri ja näppäimistö valitaan pääasiallisen käyttäjän mittojen mukaan. Tarpeen mukaan tulee harkita myös erilaisempia ohjauslaitteita; pallohiirtä, yksitoimikytkimiä, sauvaohjaimia jne. Sikaa ei kannata ostaa kuitenkaan ostaa säkissä, vaan mahdollisuuksiin tulee perehtyä ennakolta, kokeilla ja yritettävä löytää käyttäjälle parhaiten sopiva tapa ohjata tietokonetta.
Näppäimistö
Näppäimistöjä on tarjolla lukemattomia erilaisia ja erihintaisia malleja. Paras hankinta onkin mahdollisimman selkeä perusnäppäimistö, jossa merkit ja numerot ovat niille kuuluvilla tavallisilla paikoilla. Tärkeää on myös, että näppäimistö ja näppäimet ovat riittävän kokoisia ja selkeitä. Tottumattoman kirjoittajan on vaikea löytää liian pieniä tai erikoisessa paikassa sijaitsevia näppäimiä. Ja jos omalla koneella oppii käyttämään erilaista näppäin-järjestelyä tai näppäimistöä, opittu taito ei olekaan helposti siirrettävissä muualle erilaisiin tietokoneen käyttötilanteisiin. Liian lähekkäin sijaitsevat näppäimet aiheuttavat jatkuvia virhepainalluksia, joka lisättyinä tavallisiin virhepainalluksiin saavat tekstin näyttämään vieläkin huonommalta. Tärkeää näppäimistössä on myös tottumattomalle käyttäjälle sen vastike tai miten se naksuu. Kirjoittaja tuntee todella kirjoittavansa.
Hyvä näppäimistö
1. Sopii käyttäjälle
2. Antaa hyvän näppäintuntuman
3. Näppäimet riittävän kaukana toisistaan
4. Näppäinten merkit riittävän selkeitä ja kontrastiltaan riittäviä
5. Näppäinasettelultaan tavanomainen
Hiiri
Käsiä on erilaisia ja erikokoisia, ja niin on hiiriäkin. Ei tarvitse tyytyä liian suureen hiireen jos käyttäjä on pienikätinen, tai toisin päin. Mikäli kättä on vaikea liikuttaa, mutta sormet toimivat, voi käyttää pallohiirtä. Hiirtä, jossa normaalisti alapuolella oleva pallo on hiiren yläpinnalla. Sormien ja käden asento voi olla myös niin jäykkä, että tarvitaan voimakkaasti muotoiltua hiirtä. Paras tapa löytää oikea hiiri on kokeilla miten erilaiset hiiret sopivat käteen. Kokeillaanhan hanskojakin?
Langaton hiiri ja näppäimistö ja hiiri saattavat olla mukavia, mutta ongelma tulee siinä vaiheessa kun patteri loppuu ja täytyy lähteä etsimään ja vaihtamaan uutta. Konetta ei myöskään voi käyttää, mikäli hiiri ja näppäimistö eivät toimi. Lisäksi langattomien laitteiden ohjaamiseen käytettävä signaali saattaa lakata toimimasta, mikäli tietokoneen ja hiiren välissä on este.
Hyvä hiiri
1. Sopii käyttäjän käteen.
2. Antaa klikatessa riittävän vastikkeen
3. Ei ole turhia painikkeita käyttäjän tarpeisiin
4. Ei tarvitse huoltaa
5. On säädetty oikein hiiren ominaisuuksista
1. Perustelu, eli miksi tietokone?
2. Tietokoneen hankintatavat
3. Tietokonelaitteisto
4. Näyttö on tärkein
5. Hiiret ja näppäimistöt
6. Ohjelmat
7. Huolto, tuki ja takuu
8. Internet liittymät
Sivun alkuun
Internet-liittymä
Internetin historiaa
Internet-sanasto
Joidenkin termien määritelmät
Mitä eri määritelmät tarkoittavat?
Prosessori 1,5 GHz
=> Luku tarkoittaa kellotaajuutta, joka kertoo koneen nopeudesta käsitellä ohjelmia (laskentasykähdysten määrä sekunnissa). Toimii tehokkaimmin riittävän suuren keskusmuistin rinnalla. Yksi Gigahertsi on tuhat Megahertsiä joka on puolestaan miljoona värähdystä sekunnissa. Ja prosessori on siis se koneen tärkein osa, joka hoitaa laskennan. Tyypilliset kotikoneet tällä hetkellä ovat 600-800 MHz koneita, mutta 2G suoritinkin on jo markkinoilla.
Keskusmuisti 256 Mt
=> Muistikapasiteetti, joka on ikään kuin koneen välimuisti. Mitä suurempi luku sitä tehokkaammin kone kykenee avaamaan useammanhjelman yhtaikaa. Tarvitsee rinnalleen riittävän suuren prosessorin kellotaajuuden hyödyntääkseen muistinsa. Koneen tehoa voi nostaa ostamalla lisää ram-muistia. Nykyään koneissa yleensä 64-256 Mb keskusmuistia.
Kiintolevy 40 Gb
=> Koneen kovalevyn eli kiintolevyn koko, jota jokainen tallennettu tiedosto pienentää. Kovalevyn kannattaa olla tilava, koska esim. kuvien tallennus vaatii paljon tilaa. Nykykoneiden kiintolevyt ovat 10-40 Gb.
Näyttö SVGA, 15" tai 17"
=> ns. turvallinen näyttö on SVGA-merkinnällä varustettu ja näytön koko ilmoitetaan tuumissa. 17" pienempää näyttöä tuskin kannattaa enää hankkia (ellei se ole litteä)
Näytönohjain 70 Hz
=> 70 Hz taajuus on minimivaatimus näytönohjaimelle, jotta vältettäisiin silmien rasittuminen. Silmän oma 'virkistystaajuus' on n. 25 Hz. Näytönohjain hoitaa näytön piirtämisen ja päivittämisen ja olennaista on pystysuunnan virkistystaajuus. Nykyiset näytönohjaimet ovat 3-D ohjaimia eli ne pystyvät näyttämään kuvat kolmiulotteisina.
Äänikortti
=> Emolevylle asetettava laajennuskortti, joka mahdollistaa pelien, multimedian musiikin ja puheen kuuntelemisen. Sen avulla voi myös äänittää.
Sivun alkuun
Kysy tai anna vinkki - Me vastaamme!
Etusivu | Palvelut | Takaisin alkuun |
