|
Tietokoneen hankinta - näyttö eli kuvaruutu

4. Näyttö ja kuvan laatu on tärkeää
Hyvä kuvanlaatu on tärkeää
Kaikki uudet koneet pystyvät pyörittämään tavallisimpia toimisto-ohjelmia, kuten myös erityisryhmille suunnattuja ohjelmistoja. Konetta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ennen kaikkea näyttöön ja näytönohjaimeen. Itse koneen tai muiden komponenttien nopeudella ei ole läheskään niin suurta merkitystä. Silmät ovat tärkein työvälineemme ja joutuvat rasitukselle alttiiksi koko ajan kun työskentelemme tietokoneella. Näytön on hyvä olla mahdollisimman suuri. Sitä suurempi, mitä heikompi näkö tai mitä enemmän havainnoinnin tai oppimisen ongelmia. Paras arviointimenetelmä kuvanlaatuun on katseleminen. Kannattaa vertailla eri laitteiden välillä
Isompi on parempi
Tietokoneella työskentelyssä, kuten kaikessa muussakin opiskelussa ihmisten ongelma on näkö. Pystyäkseen hahmottamaan ja ymmärtämään kuviin tai sanoihin perustuvan viestinnän, tulee objektien olla riittävän suuria ja selkeitä. Tietokoneella työskenneltäessä tämä asettaa näytölle vaatimuksia: Näyttöjä joudutaan nykyään käyttämään vähintään 800x600 resoluutiolla, jotta kaikki ohjelmissa esitettävä informaatio saadaan edes jotenkin esille (tästä huolimatta esiintyy scrollaamista). Jotta 800x600 resoluutiolla esitetyt kuvapisteet säilyisivät riittävän isokokoisina ja selkeinä täytyy käyttää vähintään 21-22 tuuman CRT (kuvaputki)-näyttöä.
Näytönohjain tekee kuvan
Ihmisen tehokkaan tietokoneen käytön edellytyksenä on siis mahdollisimman suuri, hyvälaatuinen 2D-kuva, joka on otettava huomioon näyttöä ja ennen kaikkea näytönohjainta hankittaessa. Näytönohjaimen tulee pystyä mahdollisimman tarkkaan kuvaan, nopeudella ei ole niin väliä. Kaikki nykyisin myynnissä olevat näytönohjaimet ovat riittävän nopeita.
Tasainen kuvapinta ja laaja katselukulma
Tasainen kuvapinta, jossa ei muodostu heijastuksia tai muotovääristymiä on erityisryhmien käytön kannalta oleellinen. Näyttöä hankkiessa tärkeää on myös kuvaputken tasaisuus, ja tätä kautta heijastumien sekä kuvan vääristymien vähäisyys.
Paneeli (LCD) - vai kuvaputki (CRT) -näyttö?

Litteät LCD-näytöt ovat kuvanlaadultaan yleisesti hyviä ja vievät vähän tilaa. LCD (paneeli)-näyttöjen käyttöominaisuudet ja tarkkuus heikkenevät heti kun joudutaan pois näytön ominaisresoluutiosta. Ongelmallista LCD-näytöissä on vielä hinta sekä kestävyys ja rakenne. 17-tuumaisen paneelinäytön hinnalla saa 19-tuumaisen tasapintaisen kuvaputkinäytön. Toinen LCD-näyttöjen ongelma on mekaaninen kestävyys; Mikäli käyttäjällä on motorisia häiriöitä ja tapana tökkiä sormella näyttöä LCD-näytön kuvapisteet voivat tästä kärsiä. Lisäksi kevyt rakenne saattaa em. tapauksessa saattaa johtaa näytön kaatumiseen. Kuvaruudun kesto on paneelinäytöissä tähän asti ollut myös kuvaputkinäyttöjä lyhyempi. Kolmas LCD-näyttöjen ongelmista on ollut suhteellisen kapea katselukulma, joka on pakottanut työskentelemään samassa, liikkumattomassa asennossa. CRT-putkien katselukulma on ollut huomattavasti laajempi.
Yleensä kursseilla käytetään 19-22-tuumaisia tasapintaisia CRT (kuvaputki) näyttöjä. (19-tuumaiset tasapintaiset ovat joillekin käyttäjille kuvapistekooltaan riittämättömiä.) 21-tuumainen riittää joillekin käyttäjille 640x480 tilassa, mutta 800x600 resoluutiolla tulee jo ongelmia hahmottamisen kanssa. 22-tuumainen 800x600 tilassa toimi jo hieman paremmin ja heikkonäköinen ihminen pystyy käyttämään esimerkiksi juuri tuohon em. tilaan pakotettuja Internet-sivuja.
... ja muistetaan ne säädöt Kun näyttö on saatu paikalleen, säädetään pistekoko käyttäjälle sopivaksi ja näytön virkistystaajuus 85:een hertsiin. Mikäli kuvan virkistystaajuus on alle tämän, käyttäjä voi nähdä sen välkkymisenä, ja seurauksena voi mm. olla epileptinen kohtaus tai päänsärkyä.
CRT-näyttö = kuvaputkinäyttö = perinteinen näyttö LCD-näyttö = paneelinäyttö = litteä näyttö Resoluutio = kertoo kuvapisteiden määrän ruudulla, esim. 800x600 pistettä Virkistystaajuus = montako kertaa kuva päivittyy ruudulla sekunnissa. Suositus 85 kertaa, eli 85 Hz
< span>
1. Miksi tietokone?
2. Tietokoneen hankintatavat
3. Tietokonelaitteisto
4. Näyttö on tärkein
5. Hiiret ja näppäimistöt
6. Ohjelmat
7. Huolto, tuki ja takuu
8. Internet liittymät
Sivun alkuun
Internet-liittymä
Internetin historiaa
Internet-sanasto
Joidenkin termien määritelmät
Mitä eri määritelmät tarkoittavat?
Prosessori eli suoritin koko alkaen 1,5 GHz > => Luku tarkoittaa kellotaajuutta, joka kertoo koneen nopeudesta käsitellä ohjelmia (laskentasykähdysten määrä sekunnissa). Toimii tehokkaimmin riittävän suuren keskusmuistin rinnalla. Yksi Gigahertsi on tuhat Megahertsiä joka on puolestaan miljoona värähdystä sekunnissa. Ja prosessori on siis se koneen tärkein osa, joka hoitaa laskennan. Tyypilliset kotikoneet tällä hetkellä ovat 600-800 MHz koneita, mutta 2G suoritinkin on jo markkinoilla. Katso Prosessori
Keskusmuisti eli käyttömuisti eli työmuisti koko alkaen 256 Mt > => Muistikapasiteetti, joka on ikään kuin koneen välimuisti. Mitä suurempi luku sitä tehokkaammin kone kykenee avaamaan useammanhjelman yhtaikaa. Tarvitsee rinnalleen riittävän suuren prosessorin kellotaajuuden hyödyntääkseen muistinsa. Koneen tehoa voi nostaa ostamalla lisää ram-muistia. Nykyään koneissa yleensä 256-512 Mb keskusmuistia. Katso Keskusmuisti
Kiintolevy eli kovalevy koko alkaen 20 Gb > => Koneen kovalevyn eli kiintolevyn koko, jota jokainen tallennettu tiedosto pienentää. Kovalevyn kannattaa olla tilava, koska esim. kuvien tallennus vaatii paljon tilaa. Nykykoneiden kiintolevyt ovat 20-40 Gb. Katso Kiintolevy
Näyttö SVGA, 17" tai 21" tai LCD 17-25" => ns. turvallinen näyttö on SVGA-merkinnällä varustettu ja näytön koko ilmoitetaan tuumissa. 17" pienempää näyttöä tuskin kannattaa enää hankkia (ellei se ole litteä eli LCD) Katso Näyttö on tärkein
Näytönohjain alkaen 70 Hz > => 70 Hz taajuus on minimivaatimus näytönohjaimelle, jotta vältettäisiin silmien rasittuminen. Silmän oma 'virkistystaajuus' on n. 25 Hz. Näytönohjain hoitaa näytön piirtämisen ja päivittämisen ja olennaista on pystysuunnan virkistystaajuus. Nykyiset näytönohjaimet ovat 3-D ohjaimia eli ne pystyvät näyttämään kuvat kolmiulotteisina. Katso Näytönohjain
Äänikortti => Emolevylle asetettava laajennuskortti, joka mahdollistaa pelien, multimedian musiikin ja puheen kuuntelemisen. Sen avulla voi myös äänittää. Katso Äänikortti
Sivun alkuun
Kysy tai anna vinkki - Me vastaamme!


Etusivu | Palvelut | Takaisin alkuun |
Koulutusohjelma
Opetus perustuu kuuteen (6) eri jaksoon, jotka on jaettu opetusmoduleiksi eli eri aiheiden koulutusosiksi. Voit valita aloitustasosi itse eli aloittaa oppiminen mistä ja miltä tasolta sinä haluat.
Valitse moduli mistä aloitat!
1. ATK -ympäristö
2. Tietokoneen käyttö
3. Sähköposti
4. Internet ja tiedonhaku
5. Word, Excel, PowerPoint
6. Omavalintaiset opinnot
Kun olet läpikäynyt kaikki kuusi opetusmodulia yhdessä kouluttajan kanssa ja kerrannut niitä itsekseen, niin sinulla on jo perustiedot ja taidot itsenäiseen Internetin ja tietokoneen käyttöön.

KYSY NEUVOA JA KLIKKAA!
Liiton toimisto
ATK-sanasto
Eniro
Enter
Internet-opas
Internet-sanasto
Mukanetti
Nettiapu
NetiKetti
OK-opintokeskus
Palvelut
Sanakirja
SenioriNetti
Senioriportaali
Talkkariprojekti
Tieke
Tietokoneen ABC
TietokoneUutiset
Viestintävirasto
Väinö

Extranet | Palaute | WebMail
|