ATK-taitoja ikäihmisille -hanke

Uutiskirjeet

• Suomen Omakotiliitto »
on käynnistänyt yhteistyössä Suomen Kylätoiminta ry:n...

• Lapin ATK-pilot -hanke »
Juuri päättynyt ATK-taitoja ikäihmisille -hanke onnistui hyvin Lapissa...

• Tule tutoriksi kerhoon » se antaa paljon mahdollisuuksia itselle...

Tietotekniikan historiaa ja tulevaisuutta

Varsinaisten tietokoneiden historia käsittää vain toisen maailmansodan jälkeisen ajan, vaikka automaattisen tietojenkäsittelyn teorioita esitettiin jo 1800- luvulla. Nykyaikaiset henkilökohtaiset mikrotietokoneet ovat olleet käytössä 1980-luvun alusta. Tietokoneiden historia on siis lyhyt, mutta kehitys on ollut hyvin nopeaa.

Ensimmäiset tietokoneet

vuonna 1839 englantilainen matemaatikko Charles Babbage kehitti automaattisen reikäkorttitekniikkaan perustuvan laskulaitteen. Laite pystyi mm. suorittamaan 50-numeroisten lukujen kertolaskun minuutissa ja sekunnissa yhteen- ja vähennyslaskuja.
1900-luvun alussa reletekniikkaan perustuvia tietokoneen esi-isäksi katsottavia elektronisia laskentalaitteita kehitettiin sekä Saksassa että USA:ssa.
vuonna 1946 valmistui ensimmäinen elektronisiin putkiin perustuva tietokone Eniac Pennsylvanian yliopistossa. Sen toteutus vaati 18 000 elektroniputkea. Siksi Eniac painoikin 30 000 kg ja oli omakotitalon kokoinen. Koneen käyttäminen oli erittäin hankalaa, koska jokaisen tehtävän suorituksen jälkeen sille oli annettava uudet ohjeet. Koneen suoritusnopeus oli moninkertainen verrattuna relekoneisiin.
vuonna 1952 ilmestyi unkarilaissyntyisen John von Neumannin elektroniputkiin perustuva Princeton, joka kehitettiin Princetonin yliopistossa. Siinä otettiin käyttöön vielä nykyäänkin käytössä olevat periaatteet; Käskyt kootaan peräkkäin ohjelmiksi, jotka ladataan tietokoneen keskusmuistiin ja suoritetaan sieltä käsky käskyltä. Lukujärjestelmänä on 2-järjestelmä, jolloin kaikki tietokoneen käsittelemä tieto esitetään bitteinä.

1950-luvulla elektroniputkiin perustuvia valtavia tietokoneita oli käytössä yliopistoissa, armeijalla ja valtiolla. Ohjelmointikielinä olivat konekielen ja symbolisen konekielen tasoiset ohjelmointikielet. Elektroniikan kehitys (erityisesti transistorin keksiminen 1940-luvun lopussa) vauhditti kuitenkin tietokoneiden kehitystä. Kun 1950-luvun lopussa keksittiin useita transistoreja ja passiivisia komponentteja käsittävä mikropiiri, pääsi tietokoneen koon pienentäminen, tehon nostaminen ja hinnan laskeminen todella vauhtiin. Tietokoneen kaupallinen arvo alettiin aavistaa.

Mikrotietokoneen synty

1960-luvulla tulivat transistoritekniikkan perustuvat tietokoneet. Ohjelmointikielinä oli jo lausekieliä, kuten cobol ja fortran. Keskuskoneet olivat suuria ja Suomen suurimpiin yrityksiin hankittiin ensimmäiset tietokoneet.
vuonna 1971 saavutettiin läpimurto, kun yhdysvaltalainen Intel-niminen yritys sai puristettua tietokoneen koko tietoa käsittelevän ytimen yhdelle mikropiirille. Siihen asti tietokoneet olivat koostuneet useista erillisistä piireistä. Oli kehitetty mikroprosessori, joka mahdollisti mikrotietokoneen synnyn. Vuoden 1975 tietokoneessa ei ollut vielä näyttöä ja näppäimistöä, vaan konetta ohjattiin isoilla kytkimillä ja käyttöliittymänä toimi muutama merkkivalo. 1970-luvulta lähtien tietokoneita on sulautettu myös tuotteisiin, kuten autoihin. Esim. uusimmassa Volvo S 80:ssä on n. 30 sulautettua tietokonetta. Sulauttaminen on mahdollistanut myös kokonaan uusien laitteiden syntymisen, esim. kännykät, pulssimittarit, robotit, pankkiautomaatit ja älykkäät lelut.
1980-luvulla tulivat nykyiset henkilökohtaiset tietokoneet eli PC:t. IBM, joka 80-luvun alkupuolelle asti oli keskittynyt keskuskoneisiin, onnistui pakkaamaan huoneenkokoisen keskuskoneen "vain" ison laatikon kokoiseksi. Markkinoille v. 1981 tullut IBM PC osoittautui jättimenestykseksi. Se sisälsi Intelin 8088-suorittimen, 64 kilotavua RAM-muistia, yhden 360 kilotavun levykeaseman (ei kiintolevyä) ja mustavalkoisen merkkipohjaiseen käyttöön soveltuvan näytön. Koska ensimmäiset tietokoneet maksoivat Suomessa yli 30 000 markkaa senaikaista rahaa, piti kotikäyttöä varten kehittää edullisempia, enintään muutamia tuhansia markkoja maksavia koneita. Menestykseksi muodostuivat Commadore 64 ja Siclair Spectrum.

Sivun alkuun

Tulevaisuuden ohjelmat, laitteet ja tietoliikenneyhteydet

Pelit ovat aina olleet tietokoneiden tärkeimpiä osa-alueita. Mikrotietokoneiden ensimmäisiä harrastajia hauskuutti risti-nolla, mutta tämän päivän käyttäjiä hemmotellaan yhä kehittyneemmillä virtuaalisimulaattoreilla, jotka tekevät pelaajasta milloin sotilaan, milloin lentäjän tai ralliajajan. Pelit vaativat huipputehoa ja toimivat koko alan teknisen kehityksen moottorina.

Kehityksen myötä tietokoneista on tullut hyvin samanlaisia. Yhdenmukaisuus helpottaa uusien koneiden ja ohjelmien käyttöä, mutta vähentää valmistajien mahdollisuuksia tuotekehitykseen. Kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut prosessoritehoakin nopeammin. Kymmenien gigatavujen levykeasemat mahdollistavat kokonaisten elokuvien tai äänilevyarkistojen tallentamisen levylle. Tietokoneiden muotoilusta ja ergonomiasta tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tekijä. Oheislaitteissa multimedian osuus korostuu ja DVD-asemat korvaavat pieneksi käyneet CD-asemat.

Internet-yhteys kotimikroihin

Tulevaisuudessa yhä useammassa kotimikrossa on internet-yhteys. Vanhat modeemi- ja ISND-tekniikat väistyvät nopeampien erilaisten DSL-tekniikoiden myötä. Esim. ADSL mahdollistaa jopa yli kymmenkertaisen siirtonopeuden ISDN:ään verrattuna. WLAN tarjoaa nopean langattoman yhteyden ja kaapelitelevisioon liitetyt taloudet pääsevät nettiin kaapelimodeemilla. Yhteistä kaikille uusille verkkotekniikoille on nopeuden lisäksi kiinteä kuukausihinta. Nopea, jatkuvasti auki oleva yhteys, avaa ovet uusille sovelluksille. Tällöin netin kautta voidaan välittää radio- ja televisio -ohjelmaa ja puheyhteydet korvautuvat kuvapuhelimella.

Langattomuus

Langattomuus on tulevaisuuden tietotekniikan merkittävimpiä kehityssuuntia. Yrityksissä työt tehdään yhä useammin kannettavilla tietokoneilla, jotka liittyvät yrityksen verkkoon langattomilla WLAN-korteilla. Tällöin työntekijät voivat ottaa koneet mukaansa neuvotteluhuoneisiin ja olla silti yhteydessä verkkoihin. Myös julkisissa tiloissa, kuten lentokentillä tai hotelleissa, käyttäjät voivat kytkeytyä paikallisiin verkkoihin langattomasti ja yltää normaaliin verkkonopeuteen. Työntekijän mikrolla olevat sähköpostit, kalenterit ja muistiinpanot tulevat päivittymään automaattisesti mukana kulkevaan pieneen laitteeseen ja taas muutosten jälkeen takaisin pöytäkoneeseen.

Tieto- ja uutispalvelut

Tulevaisuudessa erilaiset tieto- ja uutispalvelut voivat lähettää matkapuhelimeen jatkuvasti päivittyviä tietoja, jotka puhelimen omistaja lukee sitten kun hänellä on siihen aikaa. Puhelimissa tulee olemaan mukana myös pieni www-selain ja niillä voi surffata, joskin pieni näyttö ja näppäimistö rajoittaa käyttöä vain tärkeimpiin sovelluksiin. Tulevaisuuden puhelin tietää myös aina sijaintinsa. Sijaintitiedon perusteella laite osaa vastata, kun käyttäjä kysyy siltä esim. ajo-ohjetta lähimpään hampurilaisbaariin.

Mihin on tultu ja mihin mennään?

Kahdessakymmenessä vuodessa henkilökohtaisesta tietokoneesta on tullut nykyaikaisen yhteiskunnan perusta. Tietokoneen "henki" eli mikroprosessori on nykyisin kaikenlaisissa elektronisissa laitteissa kodinkoneista (pesukone, kahvinkeitin) jokapäiväiseen viihde-elektroniikkaan (tv, viritinvahvistin, CD- ja DVD-soitin, lasten lelut) ja mukana kulkeviin laitteisiin (rannekello, matkapuhelin). Mikroprosessorit ovat levinneet nopeasti ja sulautuneet osaksi kodin laitteita.

Tietokone kodin yleiskone

Tulevaisuudessa tietokoneesta kehittyy kodin yleiskone, johon yhdistyvät nykyisin erillisinä laitteina toimivat televisio, audiolaitteet jne. Tietokoneen käyttöliittymä muuttuu yksinkertaisemmaksi ja käskyt voi antaa esimerkiksi puhumalla. Rankan työpäivän jälkeen voi heittäytyä sohvalle ja sanoa vain tietokoneelle: " Avaa TV, kanava 3" - ja pääsee nauttimaan saippuaooppera-annoksensa. Tietokoneen kautta avautuu myös pääsy yhä laajeneviin tietoverkkopalveluihin, joiden kautta voi esim. tilata haluamansa elokuvan televisioonsa katsottavaksi tai vaikkapa äänestää eduskuntavaaleissa. Muidenkin kodinkoneiden, kuten jääkaapin, kahvinkeittimen, kiukaan ja pesukoneen, seuraava askel tulee olemaan niiden verkottuminen. Sen jälkeen laitteita voidaan ohjata verkon läpi tietokoneelta käsin. Esim. työpaikan mikrolta tai kotimatkalla kännykästä voi kytkeä kiukaan tai pesukoneen päälle. Kodinkoneet tulevat myös muuttumaan älykkäämmiksi, jolloin esim. jääkaappi valvoo itse sisältöään ja vielä jonakin päivänä on tarkoituksena, että laitteet voivat "keskustella" keskenään, ilman käyttäjän antamia ohjeita.

Java-kännykät, joihin voidaan ladata ohjelmapätkiä, animaatioita ja pelejä tulevat valtaamaan markkinat ja mediakännykkä tulee hieman vähentämään PC:n käyttötarvetta.

TV-verkkojen digitalisointi

Televisioverkkojen digitalisointi tulee mahdollistamaan perinteisten TV-ohjelmapalveluiden lisäksi myös vuorovaikutteisten sisältöpalveluiden (kuten Internet-palveluiden) tarjoamisen televisioverkon kautta. Suurin digi -television hyöty on moninkertaistuva kanavamäärä, mutta verkossa surffaaminen tai aidosti kaksisuuntaiset palvelut vaatisivat paluukanavan, jota digi-tv:ssä itsessään ei ole. Yhä suurempi osa kotitalouksista luopuu lankapuhelimesta kokonaan, joten ne eivät pysty käyttämään modeemia tai ISDN:ää paluukanavana. Koko kansan tietoverkkopalveluita tullaankin käyttämään puhelimilla langattomasti tai koteihin hankittavilla yksinkertaisilla Internet-päätteillä.

Sivun alkuun

Tietokoneen hankinta

Internet-liittymä

Joidenkin termien määritelmiä

Mitä eri määritelmät tarkoittavat?

Prosessori 1,5 GHz
=> Luku tarkoittaa kellotaajuutta, joka kertoo koneen nopeudesta käsitellä ohjelmia (laskentasykähdysten määrä sekunnissa). Toimii tehokkaimmin riittävän suuren keskusmuistin rinnalla. Yksi Gigahertsi on tuhat Megahertsiä joka on puolestaan miljoona värähdystä sekunnissa. Ja prosessori on siis se koneen tärkein osa, joka hoitaa laskennan. Tyypilliset kotikoneet tällä hetkellä ovat 600-800 MHz koneita, mutta 2G suoritinkin on jo markkinoilla.

Keskusmuisti 256 Mt
=> Muistikapasiteetti, joka on ikään kuin koneen välimuisti. Mitä suurempi luku sitä tehokkaammin kone kykenee avaamaan useammanhjelman yhtaikaa. Tarvitsee rinnalleen riittävän suuren prosessorin kellotaajuuden hyödyntääkseen muistinsa. Koneen tehoa voi nostaa ostamalla lisää ram-muistia. Nykyään koneissa yleensä 64-256 Mb keskusmuistia.

Kiintolevy 40 Gb
=> Koneen kovalevyn eli kiintolevyn koko, jota jokainen tallennettu tiedosto pienentää. Kovalevyn kannattaa olla tilava, koska esim. kuvien tallennus vaatii paljon tilaa. Nykykoneiden kiintolevyt ovat 10-40 Gb.

Näyttö SVGA, 15" tai 17"
=> ns. turvallinen näyttö on SVGA-merkinnällä varustettu ja näytön koko ilmoitetaan tuumissa. 17" pienempää näyttöä tuskin kannattaa enää hankkia (ellei se ole litteä)

Näytönohjain 70 Hz
=> 70 Hz taajuus on minimivaatimus näytönohjaimelle, jotta vältettäisiin silmien rasittuminen. Silmän oma 'virkistystaajuus' on n. 25 Hz. Näytönohjain hoitaa näytön piirtämisen ja päivittämisen ja olennaista on pystysuunnan virkistystaajuus. Nykyiset näytönohjaimet ovat 3-D ohjaimia eli ne pystyvät näyttämään kuvat kolmiulotteisina.

Äänikortti
=> Emolevylle asetettava laajennuskortti, joka mahdollistaa pelien, multimedian musiikin ja puheen kuuntelemisen. Sen avulla voi myös äänittää.

Sivun alkuun

Kysy tai anna vinkki - Me vastaamme!

Etusivu | Palvelut | Takaisin alkuun

Koulutusohjelma

Opetus perustuu kuuteen (6) eri jaksoon, jotka on jaettu opetusmoduleiksi eli eri aiheiden koulutusosiksi. Voit valita aloitustasosi itse eli aloittaa oppiminen mistä ja miltä tasolta sinä haluat.

Valitse moduli mistä aloitat!

1 2 3 4 5 6

1. ATK -ympäristö

2. Tietokoneen käyttö

3. Sähköposti

4. Internet ja tiedonhaku

5. Word, Excel, PowerPoint

6. Omavalintaiset opinnot

Kun olet läpikäynyt kaikki kuusi opetusmodulia yhdessä kouluttajan kanssa ja kerrannut niitä itsekseen, niin sinulla on jo perustiedot ja taidot itsenäiseen Internetin ja tietokoneen käyttöön.